VALTIONEUVOSTOLLE
Millaisen maailman annamme lapsillemme? Kuva: tv.
Allamainitut ympäristö-, kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöt vetoavat Suomen hallitukseen globaalin turvallisuuden edistämiseksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Ilmastonmuutos aiheuttaa ihmiskunnalle vakavan ja tunnustetun haasteen ja on siten keskeinen turvallisuusuhka. Ilmastonmuutoksen torjunta on nostettava keskeiseen asemaan myös turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa ja valinnoissa. Ilmaston lämpeneminen uhkaa ajaa neljänneksen kaikista maapallon lajeista sukupuuttoon. Ilmastokriisi pahentaa vesi- ja ruokapulaa miljardien ihmisten osalta sekä levittää tuholaistauteja ja ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi. Päästöleikkaukset ovat välttämättömiä kohtalokkaan lämpötilannousun estämiseksi ja edellyttävät muutoksia kaikilla elämänalueilla ja kulutustottumuksissa. Uusiutuvia energiamuotoja on kehitettävä ja otettava laajamittaiseen käyttöön.
Kehitysmaat tulevat kärsimään eniten ilmastonmuutoksesta, vaikka niillä on vähiten mahdollisuuksia siihen vaikuttamiseen ja sopeutumiseen. Tilanne on useilla alueilla jo katastrofaalinen. Puhtaan veden ja ravinnon puute ja sosiaaliset ongelmat, suurimpana köyhyys, aiheuttavat jatkuvan, jokapäiväisen eloonjäämistaistelun sadoille miljoonille. Köyhyys kiihdyttää samalla ympäristön tuhoutumista.
YK:n vuosituhatohjelma on vakava yritys katkaista köyhyyden kierre kehitysmaissa ja puolittaa se vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmassa on huomioitu oleelliset ja välittömät tärkeät toimenpiteet. Toteuttaminen on kuitenkin vain osittain onnistunut ja monissa kohdin viivästynyt rahoitusten puuttumiseen. Asetettua avustustavoitetta, 0.7 % kansantulosta, ei ole saavutettu, eivätkä uudet innovatiiviset rahoitusmahdollisuudet ole vielä saaneet laajempaa tukea toteutumiselleen.
Asevarustelu- ja sotilaalliset harjoitusmenot jatkavat nousuaan ilman, että niiden aiheuttamat päästöt, pienimmilläänkin 5 % kasvihuonekaasuista, olisivat tulleet kriittiseen tarkasteluun. Kuitenkin ne edustavat myös turhinta ja kuluttavinta osuutta ehtyvien luonnonvarojen käytöstä. Vuosituhatohjelman rahoitus voitaisiin kattaa vähentämällä vuosittaisista varustelumenoista n. 12 %. Aseidenvienti, jonka kohteina usein on juuri köyhiä kehitysmaita, vaatii ehdottomat rajoitukset.
Suomen osalta globaalinen vastuu toteutuu puutteellisesti. Suomi voi olla uskottava esityksissään EU:n ja YK:n foorumeilla vasta, kun se itse huomioi turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen omassa maassaan. On aiheellista siirtyä perinteisestä sotilaallisesta puolustuksesta yhä enemmän kriisinhallintaan ja ohjata kehitysapuun sekä YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamiseen lisää voimavaroja. Suomella on erityiset mahdollisuudet kehitysyhteistyöhankkeissaan edistää voimakkaammin esim. ekoteknologiaa, metsityksiä, tautien torjuntaa, naisten ja lasten tarpeiden huomioonottamista, koulutusta sekä lisätä niissä myös kansalaisjärjestöjen osuutta. Suomen on tuettava aloitetta perustaa YK:n uusiutuvan energian organisaatio IRENA. Yhtenä käytännön esimerkkinä Suomen tulisi vaikuttaa lentoliikenteessä kerosiiniveron kantamiseksi katastrofialueiden avustamiseen.
Vetoamme Suomen hallitukseen globaalin turvallisuuden edistämiseksi.
Helsingissä, 12.5.2008:
Ekometsätalouden Liitto ry
Riitta Wahlström
Kasvattajat rauhan puolesta ry
Johanna Lampinen
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Kati Juva
Pand, Taiteilijat rauhan puolesta ry
Mia Waire
Psykologien sosiaalinen vastuu ry
Sirkku Kivistö
Suomen Luonnonsuojeluliitto ry
Risto Sulkava
Suomen Kristillinen Rauhanliike ry
Risto Pontela
Suomen Rauhanpuolustajat ry
Teemu Matinpuro
Tekniikka elämää palvelemaan ry
Tuija Vihavainen
Ympäristö ja kehitys ry
Risto Isomäki